20.10.2020
Uskonto on osa suomalaista yhteiskuntaa
Jokaisella on perustuslain mukaan uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnonvapauden ydin on saada vapaasti uskoa ja tunnustaa omaa uskoaan sekä elää uskonsa mukaisesti. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys (SRK) pitää tärkeänä positiivisen uskonnonvapauden toteutumista yhteiskunnassa ja tämän vuoksi haluamme nostaa keskusteluun seuraavat tähän liittyvät näkökulmat:
1. Huoli uskonnonvapauden kaventumisesta
Yhteiskunta, jossa uskonto ei voi näkyä eikä kuulua, ei ole moniarvoinen ja suvaitseva yhteiskunta. Uskonnonvapautta koskevissa linjauksissa korostuu tänä päivänä uskonto ihmisen yksityisasiana. Yhteiskuntaa pyritään muuttamaan uskonnottomaksi. On huolestuttavaa, jos käsitys uskonnollisesta vakaumuksesta katoaa yhteiskunnan päätöksenteossa. Tällaisen ajattelutavan seurauksena kristillisen uskon tunnustamisen ja julistamisen vapaus ovat vaarassa kaventua.
2. On aika edistää vapautta puhua ja tunnustaa uskoa
Perustuslain mukaan valtion tehtävänä on turvata uskonnonvapaus ja luoda edellytykset sen toteutumiselle. Ketään ei saa asettaa erilaiseen asemaan uskonnon, vakaumuksen tai mielipiteen perusteella. Uskonnonvapauteen liittyvässä keskustelussa on korostunut negatiivinen uskonnonvapaus, joka tarkoittaa vapautta olla uskomatta. Negatiivisen uskonnonvapauden korostaminen uhkaa rajoittaa yksilön oikeutta uskonnon ja uskon ilmaisemiseen yhteiskunnassa.
Perustuslain hengen mukaisesti jokaisella tulee olla oikeus raamatulliseen ihmiskäsitykseen, avioliittokäsitykseen ja perhe-elämään ilman, että uskon mukaista elämää ja elämäntapaa asetetaan esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksenä kyseenalaiseksi. Samoin vanhemmilla tulee olla heidän kristillisen vakaumuksensa mukaisesti oikeus kasvattaa lapsiaan kristillisten arvojen mukaisesti ja saada uskosta nouseville valinnoilleen myös tuki julkisissa palveluissa. Raamatulliseen uskoon perustuvat elämänvalinnat eivät voi johtaa syrjivään kohteluun missään yhteiskunnan palveluissa. On aika edistää vapautta puhua ja tunnustaa uskoa.
3. Kirkolla tärkeä tehtävä yhteiskunnassa
Kansankirkko on näkyvä ja toimiva osa perustuslaissa turvattua uskonnon ja omantunnonvapauden ilmentymää. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan periaatteet ovat tunnetusti rakentuneet arvoperustaan, jossa kristillisellä kirkolla on kansalaisten keskuudessa vahva merkitys. On arvokas asia, että kirkolla on perustuslakiin perustuva autonomia, jonka perusteella kirkko voi pitää kiinni uskostaan ja opistaan. Kirkolta odotetaan selkeää Raamatun mukaista opetusta uskon perusteista sekä uskonelämän hoitamisesta.
4. Uskonnon opetus turvattava kouluissa
Uskonnonvapauslaki turvaa, että jokaisella on maassamme oikeus omaan uskontoon ja sen mukaiseen uskontokasvatukseen. Koulun tehtävänä on antaa mahdollisimman laaja yleissivistys, johon kuuluu myös uskonnonopetus. Uskonnonopetuksella tulee edistää sitä, että oppilas ymmärtää oman uskontonsa sisällön ja sanoman sekä tutustuu muihin uskontoihin ja vakaumuksiin. Sellainen tulkinta monikulttuurisuudesta, joissa kiistetään uskonnon tai historian merkitys, ovat kestämättömiä. Oman uskonnon ja historian sekä laajemmin menneisyyden ja henkisen kulttuuriperinnön tuntemus antavat rakentavia lähtökohtia moniarvoisen ja monikulttuurisen elämän kohtaamiseen tulevaisuudessa niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisestikin.
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry (SRK)
Johtokunta