" Sinun luonasi on elämän lähde, sinun valostasi me saamme valon. Ps. 36:9

Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry (SRK)

SRK:n säännöt

 

Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry (SRK) ja kotipaikka Oulun kaupunki.

Tarkoitus ja toimintamuodot

Yhdistyksen tarkoituksena on herättää ja elvyttää kristillistä uskonelämää sekä edistää kristillissiveellisiä elämäntapoja, raittiutta ja isänmaallista mieltä kansan keskuudessa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
a) tekee sisä- ja ulkolähetystyötä järjestämällä Pyhän Raamatun ja evankelisluterilaisen uskon, tunnustuksen ja opin mukaisesti hartausseuroja, joihin kaikilla on vapaa pääsy;
b) järjestää hartaustilaisuuksia mm. vankiloissa ja hoitolaitoksissa;
c) tekee ja tukee lapsi-, nuoriso- ja raittiustyötä;
d) tekee ja tukee perhe- ja diakoniatyötä;
e) julkaisee, kustantaa ja levittää omaksumansa kristillisen hengen mukaista kirjallisuutta, sanoma- ja aikakauslehtiä, äänitteitä sekä muita julkaisuja;
f) avustaa, ohjaa ja tukee jäsenyhdistysten perustamista ja toimintaa; sekä
g) hoitaa suhteita ulkomailla samassa hengessä toimiviin sisarjärjestöihin ja yksityisiin henkilöihin.

Omaisuus

Yhdistyksellä on oikeus omistaa ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta. Toimintansa rahoittamiseksi sillä on oikeus hankkia varoja jäsenmaksuilla, kolehdeilla, adresseilla, kustannustoiminnalla, keräyksillä ja arpajaisilla. Samoin sillä on oikeus ottaa vastaan lahjoja ja testamentteja sekä perustaa ja kartuttaa rahastoja.

Jäsenyys

Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröidyt rauhanyhdistykset, jotka sitoutuvat noudattamaan näiden sääntöjen toisessa pykälässä ilmaistua tarkoitusta ja lupautuvat noudattamaan näitä sääntöjä.

Yhdistyksen johtokunta päättää kirjallisen hakemuksen perusteella jäseneksi hyväksymisestä.

Jäsenyhdistys suorittaa jäsenmaksun, jonka vuosikokous määrää.

Jäsenyhdistys on SRK:n kokoukseen oikeutettu lähettämään yhden edustajan, jos jäsenluku on alle seitsemänkymmentäviisi, kaksi edustajaa, jos jäsenluku on alle sataviisikymmentä ja kolme edustajaa, jos jäsenluku on sataviisikymmentä tai sitä suurempi. Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella edustajalla yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Edustajien tulee esittää valtakirjana ote yhdistyksensä kokouksen pöytäkirjasta.

Muilla jäsenyhdistyksen jäsenillä on SRK:n kokouksessa puhe-, mutta ei äänivaltaa, ellei kokous tee puhe- ja osallistumisoikeudenkin rajoittamista koskevaa päätöstä.

Jos jäsenyhdistys haluaa saada asian SRK:n kokouksessa käsiteltäväksi, on se kirjallisesti lähetettävä johtokunnan valmisteltavaksi vähintään kaksi kuukautta ennen kokousta.

Jäsenyhdistys, jonka vuosimaksu on suorittamatta, menettää edustusoikeutensa SRK:n kokouksessa.

Jäsenyhdistys voi erota SRK:stä ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka SRK:n kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jos jäsenyhdistys ei noudata vahvistettuja sääntöjään tai SRK:n päätöksiä taikka muuten toimii näiden sääntöjen 2. pykälässä mainittua tarkoitusta vastaan, kokous voi johtokunnan ehdotuksesta erottaa sen yhdistyksen jäsenyydestä. Ennen päätöksen tekemistä asianomaisella jäsenellä on tilaisuus selityksen antamiseen.

Eronnut tai erotettu jäsenyhdistys menettää SRK:ssä kaikki oikeutensa.

Hallinto

Päätösvaltaa yhdistyksessä käyttää sen kokous paitsi niissä asioissa, joissa se näiden sääntöjen mukaan on siirretty johtokunnalle.

Yhdistyksen hallituksena on johtokunta, johon jäsenyhdistysten jäsenistä valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan kaksikymmentäneljä jäsentä. Johtokunnan jäsenistä neljännes on vuosittain erovuorossa vuorojärjestyksen mukaisesti. Uudelleen valitseminen on sallittua.

Johtokunta valitsee vuosittain keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa.

Johtokunta valitsee vuosittain keskuudestaan työvaliokunnan, joka hoitaa johtokunnan sille määrittämät tehtävät ja valmistelee johtokunnassa käsiteltävät asiat. Työvaliokuntaan kuuluu johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien lisäksi kolme jäsentä ja kolme varajäsentä.

Johtokunta ja työvaliokunta ovat päätösvaltaisia, jos enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

Johtokunnan jäseneksi valintakelpoinen on henkilö, joka on ollut vähintään viisi lähinnä edellistä vuotta jonkin jäsenyhdistyksen jäsenenä. Johtokunnan jäsen voidaan yhdistyksen kokouksessa erottaa kesken vaalikauttakin samoilla perusteilla kuin mitä 6. pykälän 2. momentissa jäsenyhdistyksen erottamisesta on sanottu.

Erotetun jäsenen tilalle kokous valitsee uuden jäsenen johtokuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Samoin tehdään, jos johtokunnan jäsenen paikka muuten on tullut avoimeksi.

10§

Yhdistyksen julkaisujen suunnittelun ja sisällön valvojana toimii julkaisujen toimitusneuvosto.

Toimitusneuvosto on johtokunnan alainen. Siihen valitaan jäsenyhdistysten jäsenistä neljäksi vuodeksi kerrallaan kahdeksan jäsentä. Toimitusneuvosto valitsee vuosittain keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Toimitusneuvoston jäsenten kelpoisuudesta, eroamisesta ja erottamisesta on voimassa samat säädökset kuin johtokunnan jäsenten osalta on 8. ja 9. pykälässä sanottu.

Taloudenhoito

11§

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

12§

Yhdistyksen talousarvio on tehtävä ja kirjanpito on järjestettävä siten kuin siitä laissa on säädetty.

13§

Tilinpäätös on valmistettava ja annettava hallintoa koskevien asiakirjojen kanssa tilintarkastajille ennen maaliskuun loppua. Tilintarkastajien on huhtikuun aikana annettava kertomuksensa tarkastuksen tuloksesta sekä lausuntonsa vastuuvapauden myöntämisestä.

Jos tilintarkastajien kertomuksessa on muistutuksia tilejä tai hallintoa vastaan, johtokunnan on annettava oma lausuntonsa asiasta tilintarkastajien kertomuksen mukana yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi.

Kokoukset

14§

Yhdistyksen vuosikokous pidetään kesä-heinäkuun aikana. Ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai johtokunta katsoo siihen olevan aihetta taikka jos vähintään kymmenesosa jäsenyhdistyksistä sitä johtokunnalta ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti vaatii.

15§

Kutsu vuosikokoukseen on lähetettävä postitse tai sähköpostitse jokaiselle jäsenyhdistykselle viimeistään viisitoista päivää ennen kokousta. Kutsu ylimääräiseen kokoukseen tapahtuu samalla tavalla.

Kutsussa on mainittava, jos kokouksessa on tehtävä päätös näiden sääntöjen 21. ja 22. pykälien sisältämistä asioista.

16§

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

  2. Esitetään johtokunnan laatima toimintakertomus edelliseltä toimintavuodelta ja päätetään sen hyväksymisestä.

  3. Esitetään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä.

  4. Päätetään jäsenmaksun suuruudesta ja kantoajasta.

  5. Päätetään johtokunnan ja toimitusneuvoston jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista.

  6. Valitaan johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle huomioonottaen, mitä 9. pykälän 1. momentissa on sanottu.

  7. Valitaan toimitusneuvoston jäsenet erovuoroisten tilalle huomioonottaen, mitä 10. pykälässä on sanottu.

  8. Valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja ja yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja.

  9. Esitetään johtokunnan laatima toimintasuunnitelma vuosikokousta seuraavalle kalenterivuodelle ja päätetään sen hyväksymisestä.

  10. Esitetään johtokunnan laatima talousarvioehdotus seuraavalle kalenterivuodelle ja päätetään sen hyväksymisestä.

  11. Päätetään suviseurojen järjestämisestä seuraavina neljänä vuotena.

  12. Muut asiat, jotka johtokunta tai jäsenyhdistys 5. pykälän 3. momentin edellyttämällä tavalla on esittänyt.

Johtokunnan tehtävät

17§

Johtokunta vastaa yhdistyksen hallinnosta ja taloudesta, valvoo yhdistyksen etuja, valmistelee yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat sekä panee täytäntöön kokousten päätökset. Erityisesti johtokunnan tulee

  1. valvoa, että yhdistyksen toiminta noudattaa 2. pykälässä mainittuja tarkoitusperiä ja on muutoinkin tarkoituksenmukaisesti järjestetty;

  2. määrittää työvaliokunnan toimivallan rajat;

  3. ottaa ja vapauttaa yhdistyksen työntekijät sekä päättää heidän palvelussuhteensa ehdoista, ellei johtokunta ole delegoinut tätä tehtävää työvaliokunnalle tai toimihenkilölle;

  4. päättää uusien toimien perustamisesta SRK:n toimistoon;

  5. tehdä yhdistyksen vuosikokoukselle esitys julkaisujen toimitusneuvoston jäsenistä;

  6. laatia ehdotukset yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi;

  7. laatia kertomus yhdistyksen toiminnasta;

  8. valvoa, että taloudesta pidetään lainmukaista kirjanpitoa;

  9. valvoa, että yhdistyksen toiminnassa noudatetaan taloudellisuutta;

  10. asettaa pysyväisluonteisia toimikuntia yhdistyksen asioiden valmistelua varten ja määrätä niiden toimintaohjeet, ellei tehtävää ole siirretty työvaliokunnalle;

  11. vahvistaa henkilökunnan tehtäviä ja oikeuksia sekä muuta toimintaa määrittelevä hallintosääntö;

  12. kutsua koolle yhdistyksen kokoukset;

  13. käsitellä yhdistyksen jäseneksi ottamista tai jäsenen erottamista koskevat asiat ja pitääjäsenluetteloa;

  14. päättää yhdistyksen omaisuuden kiinnittämisestä; sekä

  15. vastata yhdistyksen sekä ulkoisesta että sisäisestä viestinnästä.

    18§

Johtokunta edustaa yhdistystä sekä tekee sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet.

Johtokunnan puheenjohtajalla on oikeus käyttää johtokunnan puhevaltaa.

19§

Puheenjohtajan tehtävänä on mm. kutsua koolle johtokunnan ja työvaliokunnan kokoukset, toimia niiden puheenjohtajana, avata yhdistyksen kokoukset sekä valvoa tehtyjen päätösten lainmukaisuutta, täytäntöönpanoa ja SRK:n toimintaa yleensä.

Puheenjohtajan on kutsuttava johtokunta koolle silloinkin, kun sen jäsenistä vähintään kolmannes sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti pyytää.

Puheenjohtajan estyneenä ollessa varapuheenjohtajat hoitavat vaalien mukaisessa järjestyksessä hänen tehtäviään.

20§

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtajista yhdessä pääsihteerin tai talouspäällikön kanssa.

Yleisiä määräyksiä

21§

Sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on päätettävä yhdistyksen kokouksessa ja sitä on vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä kannatettava.

22§

Kiinteistön tai yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden myymisestä tai luovuttamisesta on päätettävä yhdistyksen kokouksessa ja sitä on vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä kannatettava.

23§

Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, on sen jäljelle jääneet varat jaettava jäsenyhdistysten kesken siinä suhteessa kuin näillä on ollut 5. pykälän 1. momentissa mainittuja edustajia edellisenä toimintavuotena, ellei vuoden kuluessa perusteta tätä yhdistystä vastaavaa uutta rekisteröityä yhdistystä, jolloin varat luovutetaan sille.

 

Suomen Rauhanyhdistystysten Keskusyhdistys ry:n sääntöjen kehitys

  • Lähetystoimen johtokunta perustettu 1.10.1906. Saanut 26.6.1916 nimen ”Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys”, jonka säännöt Suomen Senaatti on vahvistanut 1.8.1917.

  • Asianmukaisesti rekisteröity yhdistyksen rekisterinumerolla 5650 ja kuulutettu Rekisterilehdessä N:o 12 vuonna 1921.

  • Sosiaaliministeriö on hyväksynyt sääntöjen 2:n ja 11 §:län muutokset 7 p:nä helmik. 1925.

  • Oikeusministeriö on hyväksynyt sääntöjen muutosilmoituksen 14 p:nä kesäk. 1941.

  • Oikeusministeriö on hyväksynyt sääntöjen muutosehdotuksen 5 p:nä heinäk. 1951.

  • Jäljempänä olevat säännöt hyväksytty Oikeusministeriössä 1.9.1956.

  • Oikeusministeriö on hyväksynyt sääntöjen muutosehdotuksen 23 p:nä huhtik. 1980.

  • Oikeusministeriö on hyväksynyt sääntöjen muutosehdotuksen 15 p:nä marrak. 1995

  • PRH on hyväksynyt sääntöjen muutosehdotuksen 30.9.2015.