" Sinun luonasi on elämän lähde, sinun valostasi me saamme valon. Ps. 36:9

Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry (SRK)

Näin me uskomme

Uskomme ja opetuksemme perustuu Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen. Nojaudumme siihen uskonpuhdistuksen keskeiseen periaatteeseen, jonka mukaan Raamattu on korkein auktoriteetti uskoa ja elämää koskevissa kysymyksissä ja kaikkia muita opetuksia on tutkittava sen pohjalta. Ajattelemme Martti Lutherin tavoin, että ihminen tulee vanhurskaaksi eli Jumalalle kelpaavaksi yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.

Vanhoillislestadiolaisten seurapuheissa ja muussa opetuksessa keskeistä on saarna Jeesuksen sovitustyöstä. Hän on kärsimisellään, kuolemallaan ja ylösnousemisellaan lunastanut ihmiset vapaiksi synnin vallasta. Uskon kautta ihminen pääsee osalliseksi tästä lunastustyöstä, mutta ilman uskoa on mahdotonta kelvata Jumalalle. Usko syntyy Jumalan sanan mukaisen opetuksen kuulemisesta ja vastaanottamisesta. Se on kokonaan Jumalan työtä ihmisessä, ei edes osaksi ihmisen omaa ansiota tai suoritusta. Ajattelemme kuitenkin, että usko näkyy ihmisen elämässä sen vaikuttamina rakkauden tekoina ja Hengen hedelminä, kuten Raamattu opettaa.

Uskomme luterilaisen tunnustuksen mukaisesti, että Kristuksen työ maailmassa jatkuu Pyhän Hengen työnä hänen seurakunnassaan. Jeesus antoi opetuslapsilleen tehtävän ja valtuudet antaa ihmisille synnit anteeksi. Uskomme, että tämä tehtävä ja valtuutus koskee kaikkia Jeesuksen seuraajia, uskovaisia ihmisiä, kaikkina aikoina. Sen vuoksi julistamme lähetyskäskyn mukaisesti kaikille evankeliumia, hyvää sanomaa Jeesuksesta. Evankeliumin ydin on lupaus syntien anteeksiantamisesta Jeesuksen nimessä ja veressä. Sen uskoja saa Jumalan armosta kaikki syntinsä anteeksi. Näin Jumala vanhurskauttaa ihmisen Pyhän Hengen kautta seurakunnassaan.

Keskeisiä uskonkäsityksiämme

USKO on Jumalan lahja, jonka perustana on Kristuksen lunastustyö. Jumala antaa armostaan tämän lahjan jokaiselle syntyvälle lapselle. Lapsi uskoo ja on sen vuoksi Jumalalle kelpaava, vaikka hän ei vielä ymmärtäisi mitään. Usko sammuu, jos sitä ei hoideta Jumalan seurakunnan yhteydessä. Uskonsa menettäneen ihmisen on tehtävä parannus, jotta hän pääsisi takaisin Jumalan yhteyteen.

KASTE on hyvän omantunnon liitto Jumalan kanssa. Siinä uskovainen ihminen, lapsi tai aikuinen, otetaan Jumalan seurakunnan yhteydessä hoidettavaksi. Kaste kutsuu ja velvoittaa kastettua elämään uskovaisena seurakunnan yhteydessä sekä vanhempia ja kummeja opettamaan hänelle kaiken sen, mitä Jeesus on käskenyt opettaa.

PARANNUS on mielenmuutos. Siinä katuva ihminen pyytää syntejään anteeksi ja uskovainen ihminen julistaa ne hänelle anteeksi Jumalan valtuuttamana. Keskeistä parannuksessa on se, että katuva ottaa uskolla vastaan hänelle julistetun synninpäästön. Varsinainen anteeksiantaja on Jumala, joka toimii ihmisen välityksellä ja vanhurskauttaa katuvan tällä tavoin. Parannukseen kuuluu keskeisesti synnistä luopuminen.

EHTOOLLINEN on Jeesuksen asettama muistoateria. Lutherin opetuksen mukaisesti ehtoollinen vaatii uskovaista sydäntä ja on tarkoitettu uskon vahvistukseksi. Keskeistä ehtoollisessa on se, että ehtoollisvieras uskoo nauttivansa siinä Kristuksen ruumiin ja veren. Ehtoollisella käyminen kuuluu kiinteästi uskonelämän hoitamiseen.

KILVOITUS kuuluu kiinteänä osana jokaisen kristityn uskonelämään. Kilvoitus tarkoittaa sitä, että uskovainen pyrkii välttämään kaikkea, mikä johtaisi häntä kauemmas Jumalasta ja voisi näin vaarantaa hänen uskonsa. Siihen kuuluu keskeisesti uskonelämän hoitaminen Jumalan sanan kuulemisen, ehtoollisen, kristittyjen yhteyden, anteeksi pyytämisen ja antamisen sekä ripin avulla. Kilvoitus ei ole kristityn omaa työtä, vaan Jumala vaikuttaa hänessä halun kilvoitella ja antaa voimaa siihen.

ANTEEKSI PYYTÄMINEN JA ANTAMINEN on keskeinen osa uskonelämän hoitamista. Usko opastaa pyytämään anteeksi aina, kun toimii vastoin Jumalan tahtoa tai rikkoo toista vastaan, sekä antamaan toisille anteeksi heidän rikkomuksensa. Anteeksiantamisessa ei ole kyse vain ihmisten välisestä sopimisesta, vaan uskomme, että silloin myös Jumala antaa meille rikkomuksemme anteeksi.

RIPPI tarkoittaa sitä, että uskovainen tunnustaa syntinsä rippi-isälle, jollekin luotettavalle uskovaiselle, ja tämä julistaa Jumalan valtuuttamana hänelle synnit anteeksi. Rippi on vapaaehtoinen ja luottamuksellinen asia. Siihen kuuluu olennaisena osana halu luopua synnistä. Rippi-isällä ei ole lupaa kertoa ripissä kuulemiaan asioita muille. Jos on tapahtunut rikos, rippi-isän tulee kuitenkin huolehtia siitä, että asia saatetaan viranomaisten tietoon.

KRISTUKSEN SEURAKUNTA on Pyhän Hengen kokoama uskovien yhteisö maan päällä. Siinä uskovat ovat elävässä yhteydessä Kristukseen ja toinen toisiinsa. Seurakunta ei ole ensisijaisesti ulkonainen yhteisö, vaan sen jäseniä yhdistää toisiinsa henkilökohtainen sydämen usko. Ulkonainen yhteys syntyy siitä, että seurakunnan jäsenet kilvoittelevat samankaltaisessa uskossa.

JUMALAN VALTAKUNNASSA on kaksi osaa. Sen muodostavat kilvoitteleva seurakunta maan päällä ja riemuitseva seurakunta taivaassa. Kaikki, jotka maan päällä pysyvät loppuun saakka kilvoittelevan seurakunnan yhteydessä, pääsevät kerran riemuitsevaan seurakuntaan.