Kristillinen avioliittokäsitys miehen ja naisen välisenä elinikäisenä liittona on säilynyt vuosisatojen ajan. Viime vuosina avioliiton arvostus instituutiona on kuitenkin yhä vahvemmin äänenpainoin kiistetty. Myös sitoutuminen elinikäiseen miehen ja naisen väliseen avioliittoon on rapautunut. Tämä ilmenee yhteiskunnassa solmittujen avioliittojen lukumäärän laskuna sekä lisääntyneinä avioeroina.
Avioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain muutokset maaliskuun alussa 2017 muuttivat osaltaan maamme pitkän avioliittoperinteen. Tästä lähtien samaa sukupuolta olevien henkilöiden on ollut mahdollista solmia avioliitto. Lainmuutoksesta johtuen myös kirkon piirissä on käyty keskustelua samaa sukupuolta olevien parien kirkollisesta vihkimisestä.
Raamatun mukaan avioliitto liittyy Jumalan luomistyöhön. Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi ja sääti heidän välilleen avioliiton. Tämän Vapahtajamme Jeesus Kristus itse vahvisti (Matt. 19: 4-6). Siksi avioliitto on pyhä, Jumalan antama kutsumus. Avioliittoon liittyy Jumalan antama tehtävä kasvattaa uutta sukupolvea. Raamattu on kristitylle Jumalan sana, joka on aina ja kaikissa tilanteissa uskoa ja elämää sitova. Kysymys avioliitosta tulee nähdä uskon ja opin kysymyksenä, ei tasa-arvo- tai ihmisoikeuskysymyksenä.
Jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja hänellä on luovuttamaton ihmisarvo. Ketään ei tule kohdella väärin tai syrjiä minkään ominaisuuden perusteella. Jokainen ihminen on lähimmäisemme, näkemyksistään tai valinnoistaan huolimatta.
Evankelisluterilaista kirkkoamme on haastettu vahvasti muuttamaan kantaansa samaa sukupuolta olevien vihkimisestä. Myös kirkon sisällä on erilaisia käsityksiä asiasta. Kirkko on tehnyt lukuisia selvityksiä asiasta. Kannanotoissaan kirkko on korostanut erityisesti kahta perusvakaumusta, jokaisen ihmisen luovuttamatonta arvoa sekä avioliittoa naisen ja miehen välisenä. Tätä näkemystä myös vanhoillislestadiolaisuus kirkon herätysliikkeenä tahtoo tukea.
Kristilliseen uskoon perustuva ymmärrys avioliitosta ja seksuaalisuudesta on ilmaistu ennen muuta Raamatussa sekä Katekismuksessa ja Kirkollisten toimitusten kirjassa, jotka puolestaan ovat kirkolliskokouksen määräenemmistöllä hyväksymiä kirkollisia kirjoja.
Kirkkomme sisäinen autonomia, itsemääräämisoikeus, nauttii perustuslain suojaa osana uskonnonvapautta. Kirkko päättää omat lakinsa, jotka eduskunta hyväksyy. Avioliittolain muutos vuonna 2017 ei poistanut kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien oikeutta toimittaa avioliittoon vihkimisiä ja määrätä itse näiden ehdoista ja muodoista. Tämä sai vahvistuksen Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 18.9.2020.
Rohkaisemme kirkkoa edelleen käyttämään sille annettua itsemääräämisoikeutta ja pitäytymään opetuksessaan pyhään Raamattuun ja kirkon tunnustukseen. Vain näin kirkko voi säilyä kestävällä perustalla, näyttäen oikeaa suuntaa niin uskon kuin elämän kysymyksissä.
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry (SRK)
Johtokunta